Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Iina Peltonen aloitti Arktisen neuvoston sihteeristössä Tromssassa - Suomen suurlähetystö, Oslo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Oslo

Finlands ambassade
Thomas Heftyes gate 1, Oslo
Puh. +47-2212 4900
S-posti: sanomat.osl@formin.fi
Norsk | Suomi | Svenska |  |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.2.2017

Iina Peltonen aloitti Arktisen neuvoston sihteeristössä Tromssassa


Iina Peltonen nimitettiin elokuun alusta Arktisen neuvoston sihteeristöön Tromssaan. Peltoselle pohjoinen on aina ollut tärkeä ilmansuunta, joten uusi asemapaikka miellytti entistä kilpahiihtäjää. Haastattelusta selviää, miten asuminen pohjoisella Tromssan saarella eroaa arjesta Helsingissä sekä se, mikä Arktinen neuvosto oikein on ja mitä se tekee.

Miten päädyit Tromssaan?


Hain paikkaa keväällä, sillä mielestäni työ vaikutti todella mielenkiintoiselta ja ainutlaatuiselta. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017−2019 ja tehtäväni liittyy siihen. Suomi ei saa liian usein tilaisuutta olla kansainvälisen organisaation puheenjohtaja, joten koin, että tilaisuuteen tulee nyt tarttua. En ollut työskennellyt arktisten aiheiden parissa aiemmin, mutta minusta on ollut hienoa päästä oppimaan uusia mielenkiintoisia aiheita ja perehtyä kunnolla Arktisen neuvoston työhön.
Työn lisäksi Tromssassa kiehtoi ehdottomasti myös pohjoinen luonto ja etenkin talviset harrastusmahdollisuudet. Olen asunut pitkään Helsingissä ja siellä talvet ovat harmillisesti käyneet vuosi vuodelta vähälumisemmiksi. Minun on aina päästävä talvella pakoon Helsingin mustaa loskaa Lappiin. Esimerkiksi viime talven aikana kävin Lapissa viisi kertaa hiihtoreissulla.

Millaista on asua niin pohjoisessa?


Olen asunut nyt täällä lähes kuusi kuukautta ja Tromssa on vaikuttanut mukavalta kaupungilta. Oikeastaan arkisin ei edes tunnu siltä, että asuisin niin pohjoisessa, koska arki muuttuu arjeksi joka paikassa. Työmatkatkin hoituvat yleensä suhteellisen helposti, sillä täältä on hyvät lentoyhteydet niin, että matkustaminen onnistuu suhteellisen vaivattomasti minne päin maailmaa tahansa yhden tai kahden pysähdyksen kautta. Kaupungissa on kaikki tarvittavat palvelut, ja se lentokenttäkin sijaitsee hyvin lähellä keskusta-aluetta saaren toisella puolella. Upeiden maisemien lisäksi pohjoisuuden voi kuitenkin huomata joissakin tavallisissa asioissa, kuten ruokaostoksilla, kun kaupassa ei välttämättä olekaan tarjolla tuorebasilikaa tai -pinaattia. Toki myös kaamosajan pimeys on muistuttanut pohjoisesta sijainnista, samoin se, että autolla täältä ei pääse lähtemään kovin moneen suuntaan. Tromssa oli minulle jossain määrin ennestään tuttu paikka, joten tiesin suunnilleen mitä odottaa eli sinällään suuria yllätyksiä ei ole ainakaan vielä tullut.

Iina
Iina arktisissa tunnelmissa luomassa lunta

Miten arki eroaa Etelä-Suomen arjesta? (edellisestä asuinpaikasta)


Elämän rytmi on täällä erilainen kuin Helsingissä asuessa. Täällä kaikki on suhteellisen lähellä eikä paikasta toiseen siirtymiseen tarvitse käyttää niin paljon aikaa. Myös ajankäyttö töiden ja vapaa-ajan välillä on tasapainoisempaa ja tuntuu, että ihmiset elävät enemmän luonnon ja sään mukaan. Jos esimerkiksi perjantaisin on hieno ilma, silloin ihmiset lähtevät aikaisemmin töistä pois, jotta ehtivät tunturiin tai muuten ulkoilemaan. Elämä on siis omalla tavallaan leppoisampaa.

Mitkä ovat Arktisen neuvoston olennaisimmat tehtävät?


Arktisen neuvoston tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä arktisen alueen kehittämiseksi sekä talouden että ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Työn pääpaino on ympäristönsuojelussa ja kestävässä kehityksessä. Oikeastaan yhteistyötä voidaan mandaatin mukaisesti tehdä kaikilla muilla aloilla paitsi sotilaallisessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä. Yhteistyön aiheet saattavat kuulostaa abstrakteilta ja laajoilta, mutta esimerkiksi työryhmien tekemä työ on todella konkreettista. Arktisella neuvostolla on paljon projekteja, joilla on suuri merkitys ruohonjuuritasolla, mutta myös laajemmin. Esimerkiksi EPPR (Emergency Prevention, Preparedness and Response) -työryhmä varautuu työssään sellaisiin asioihin ja tilanteisiin, joiden ei toivota koskaan tapahtuvan. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa öljyvuodot ja luonnonkatastrofit. Toisena yksittäisenä esimerkkinä voisin mainita vaikkapa AMAP:n (Arctic Monitoring and Assessment Programme) työn arktisen luonnon tilan ja siihen liittyvien uhkien selvittämisestä. Luotettava ja ajantasainen tieto on välttämätöntä mm. päätöksentekijöille niin alueellisesti kuin globaalistikin, kun otetaan huomioon, miten suuri merkitys Arktisen alueen luonnon tilalla on koko maailmalle. Ja toki  jo sillä on oma arvonsa, että jäsenmaat keskustelevat keskenään niin edellä mainituista kuin muistakin aiheista.

AC logo

Mitä arktisen neuvoston sihteeristö tekee? Millaisia työtehtäviä sinulla on?


Sihteeristön tehtävä on tukea Arktisen neuvoston puheenjohtajamaata ja tarjota niitä palveluja, mitä puheenjohtajamaa käytännön työn hoitamiseen tarvitsee. Tehtävät voivat olla hallinnollisia ja organisatorisia tukitehtäviä, kuten esimerkiksi kokousjärjestelyjä, raporttien luonnostelemista, yleisen kirjeenvaihdon hoitamista, arkistointia, jne. Arktisen neuvoston sihteeristön yhtenä merkittävänä tehtävänä on myös Arktisen neuvoston viestinnän hoitaminen. Viestintävastuu kattaa niin sisäisen kuin ulkoisenkin viestinnän.
Viestintää, kuten muitakin tehtäviä hoidetaan yhteisesti jäsenmaiden kanssa sovittujen pelisääntöjen sekä puheenjohtajamaan toiveiden mukaisesti. Sihteeristöllä ei ole varsinaista itsenäistä toimivaltaa, vaan sihteeristön tehtävä on nimenomaisesti palvella Arktisen neuvoston jäsenmaita. Arktinen neuvosto on aktiivinen viestijä, joten lisätietojen ja ajankohtaistiedon saamiseksi kannattaa neuvoston internetsivujen tsekkaamisen lisäksi tykätä meistä esimerkiksi Facebookissa ja seurata Twitterissä.

Tuleeko ensi vuoden Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuus näkymään siellä jollain tapaa?


Oikeastaan Suomen puheenjohtajuus näkyy jo siinä, että mä olen täällä. Olen ensimmäinen Suomen lähettämä virkamies sihteeristössä. Tuleva puheenjohtajuus on syy, miksi haluttiin vielä vahvistaa Arktisen neuvoston sihteeristön ja Suomessa ulkoministeriössä toimivan arktisen tiimin jo toki ennestäänkin hyvin toimivaa yhteistyötä. Työni tarkoitus on toimia eräänlaisena linkkinä Suomen puheenjohtajuustiimin ja Arktisen neuvoston sihteeristön välillä sekä vahvistaa myös omalla toiminnallani Suomen tavoitteiden toteutumista. Toisekseen koko muukin sihteeristö tiivistää yhteistyötään Suomessa toimivan arktisen tiimin kanssa sitten, kun Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa toukokuussa 2017 ja Suomen vastuu Arktisen neuvoston työssä puheenjohtajuuden vuoksi kasvaa. Valmistautuminen uuteen puheenjohtajuuskauteen on toki jo aloitettu myös täällä Tromssassa.

Sipilä Arctic Frontiers
kuva: Arctic Council Secretariat / Linnea Nordström

Mitä se käytännössä tarkoittaa, että Suomi on seuraava puheenjohtajamaa?


Arktisen neuvoston kulloinenkin puheenjohtajamaa toimii tietyllä tavalla Arktisen neuvoston johtajana ja keulakuvana omalla puheenjohtajuuskaudellaan. Puheenjohtajamailla on esimerkiksi oma puheenjohtajuusohjelma, jossa puheenjohtaja pyrkii tuomaan esille omia painopisteitään Arktisen neuvoston työssä. Koska Arktinen neuvosto toimii konsensusperiaatteen mukaisesti, myös puheenjohtajamaiden painopisteiden on oltava kaikkien jäsenmaiden hyväksymiä.
Käytännössä puheenjohtajuus tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että Suomi tulee olemaan se, joka vastaa tiettyjen kokouksien valmisteluista niin sisällöllisesti kuin konkreettisestikin. Esimerkiksi ministerikokoukset ja arktisten suurlähettiläiden kokoukset valmistellaan aina puheenjohtajamaan johdolla. Lisäksi puheenjohtajamaalla on oma roolinsa jäsenmaiden välisissä keskeisissä neuvotteluissa. Arktinen neuvosto tekee päätökset konsensuksella eli neuvostossa ei käytetä äänestyksiä. Konsensukseen pääseminen saattaa tilanteesta riippuen edellyttää puheenjohtajamaalta suurempaa aktiivisuutta kompromissien ja ratkaisujen löytäjänä. Töitä tulee varmasti riittämään kaikille, jotka ovat mukana puheenjohtajuuskauden hoitamisessa.

© Suomen suurlähetystö, Oslo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot