Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tyyne  Leivo-Larsson oli Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs - Suomen suurlähetystö, Oslo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Oslo

Finlands ambassade
Thomas Heftyes gate 1, Oslo
Puh. +47-2212 4900
S-posti: sanomat.osl@formin.fi
Norsk | Suomi | Svenska |  |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.3.2017

Tyyne  Leivo-Larsson oli Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs

Yksi Suomen esimerkillisistä uranaisista on ensimmäinen naissuurlähettiläämme Tyyne Leivo-Larsson (1902-1977). Hän oli yksi keskeisimpiä politiikan naisvaikuttajia 1940-luvulta aina 1960-luvulle asti. Leivo-Larsson oli Suomen suurlähettiläänä Norjassa vuosina 1958-1965.  Vaikka nimitystä on kutsuttu myös palkinnoksi, oli Leivo-Larsson luonnollinen valinta Norjaan. Hänellä oli hyvä koulutus ja kielitaito sekä hyvät suhteet pohjoismaisiin sosiaalidemokraattisiin päättäjiin poliittisen uransa vuoksi.

Tyyne Leivo-Larsson
Tyyne Leivo-Larsson kuva: UM

Tyttökoulun kasvatti

Leivo-Larsson kävi Helsingin Uuden tyttökoulun, jossa häntä kehotettiin aktiivisesti kehittämään taitojaan, jotta hän voi saada oman ammatin. Toimiessaan toimistonhoitajana Suomen Ammattijärjestössä hän kehitti kielitaitoaan hoitaessaan kansainvälisiä yhteyksiä ja opiskeli töiden ohessa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Töissään hän tapasi paljon ammattijärjestöjen vaikuttajia ja alkoi kiinnostua yhteiskunnallisista asioista. Ammattijärjestön jälkeen Leivo-Larsson siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen ja aloitti toimintansa Sosiaalidemokraattisten Työläisnaisliiton johdossa ja kaupungin lastensuojelulautakunnassa. Jo ennen sotia hän toimi naisten yhteistyöjärjestöissä. Yhteistyön tiivistyessä talvisodan aikana, lähti Leivo-Larsson valtion tiedotuslaitoksen lähettämänä Norjaan ja Ruotsiin vedotakseen naapurimaiden apuun.

Tasa-arvon uranuurtaja

Ennen kuin Leivo-Larsson aloitti Norjassa suurlähettiläänä, hän työskenteli kansanedustajana 1948-1958. Hän oli Suomen kolmas naisministeri, toimien ministerinä viidessä eri hallituksessa. Hän toimi myös pääministerin sijaisena ensimmäisenä naisena, mikä aiheutti aikoinaan kohua. Sosiaalidemokraattien sisäisten ristiriitojen vuoksi Leivo-Larsson putosi puolueen johdosta 1957, ja 1958 hänen puolueosastonsa Sosiaalidemokraattisten virkanaisten klubi erotettiin puolueesta. Eduskuntapolitiikkaan hän palasi takaisin suurlähettiläsaikansa jälkeenkin vuosiksi 1966–1970.

Urallaan Leivo-Larsson pyrki edistämään miesten ja naisten samapalkkaisuutta. Hän edusti Suomea Kansainvälisen työjärjestön (ILO) konferenssissa, jossa käsiteltiin samanpalkkaisuus sopimusta, teki eduskunnassa naisten asemaa parantavia aloitteita ja antoi muun muassa ohjeistuksen naisten aseman parantamisesta vuoden 1956 eläkeuudistuksen yhteydessä.

Ensimmäinen naissuurlähettiläs

Keskustelu Leivo-Larssonin lähettämisestä suurlähettilääksi Norjaan oli käynnissä muutaman vuoden, ja viimein 1958 hän saapui Osloon. Leivo-Larsson oli hyvin aktiivinen ja taitava diplomaatti. Vaikka Norjassa oltiin pääosin ymmärtäväisiä Suomen poliittista tilannetta kohtaan, aiheuttivat Suomen idänsuhteet tuohon aikaan kitkaa maiden välille. Suomen oli Neuvostoliiton painostuksesta esimerkiksi puututtava Norjan ilmatilaloukkauksiin Pohjois-Suomessa.

Hänen suurlähettiläsaikanaan vuonna 1961 järjestettiin kuningas Olavin ensimmäinen valtiovierailu Suomeen, samoin presidentti Kekkosen ensimmäinen Norjan vierailu. Vierailut olivat hyvä keino lisätä Suomen tunnettavuutta Norjassa.

Innokas saunoja

Leivo-Larssonin taidokkaan diplomatian lisäksi Oslon suurlähetystössä hänet muistetaan myös saunan ystävänä. Hän oli alkanut puhua saunan hankinnasta heti Osloon saavuttuaan, mutta ulkoministeriön rahapussin avautumiseen tarvittiin ilmeisesti presidentti Kekkosen myötävaikutusta. Vuonna 1961 suurlähetystön naapurustossa kohahti, sillä residenssin pihaan rakennettiin hirsisauna, joka ulkonäöltään poikkesi radikaalisti hienostoalueen muusta ilmeestä. Tarinan mukaan saunasta muodostui oslolaisten sunnuntaikävelyjen ihmettelyn kohde, ja suomalaisten turistibussitkin kävivät pyörähtämässä kuuluisaa saunaa katsomassa. Sauna oli lähetystön pihassa aina vuoteen 1992 asti.

Leivo-Larssonin jalanjäljissä

Tyyne Leivo-Larssonin oma ura on hieno esimerkki siitä, kuinka oikealla asenteella ja lahjakkuudella voi edetä yhteiskunnan vallitsevista rakenteista huolimatta. Hänen jälkeensä ovat monet naiset lähteneet suulähettiläiksi maailmalle. Sukupuolijakauma on 50-luvulta onneksi tasoittunut ja Ulkoministeriön mukaan vuoden 2015 lopussa 46% edustustojen johtajista oli naisia. Trendinä on, että luku tulee  nousemaan tulevaisuudessa entisestään.

teksti: Riikka Niemelä, Suomen Oslon-suurlähetystö

lähteet: 

Pekkarinen, Jussi (2014). Kuninkaalisen tammen suojassa. Saarijärvi: Saarijärven offset Oy.

Suomalaisen kirjallisuuden seura (2005).Suomen kansallisbiografia 6. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Sosialidemokraattisen naisliiton 110-vuotisjuhlassa 4.9.2010

SAK. Tyyne Leivo-Larssonin esittely (1.3.2017)

Tulosta

Päivitetty 8.3.2017


© Suomen suurlähetystö, Oslo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot