Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Tutustu mystisiin metsäsuomalaisiin - Suomen suurlähetystö, Oslo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Oslo

Finlands ambassade
Thomas Heftyes gate 1, Oslo
Puh. +47-2212 4900
S-posti: sanomat.osl@formin.fi
Norsk | Suomi | Svenska |  |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 20.6.2018

Tutustu mystisiin metsäsuomalaisiin

Metsäsuomalaiset, skogfinner, saapuivat Ruotsiin ja Norjaan 1600-luvulla. Keitä nämä mystiset vaeltajat olivat? Voiko metsäsuomalaisiin törmätä vielä nykyään? Metsäsuomalaisten kulttuuriperintöä välittää metsäsuomalaisten museo.

Tontti, Tontti
Museotontti sillalta käsin. Kuva: Birger Nesholen.

Metsäsuomalaiset saapuivat Ruotsin ja Norjan keskiosien metsiin 1600-luvun alussa. He asettuivat asumaan rajan molemmin puolin ja kaskesivat maita viljeltäviksi. Juuri viljelymaiden puute Keski-Suomessa ja Savossa sai metsäsuomalaiset liikkeelle.

Vaikka metsäsuomalaiset muuttivat pysyvästi Pohjanlahden toiselle puolelle, he pysyttelivät omissa piireissään ja säilyttivät suomen kielen. Nimitys skogfinner, metsäsuomalaiset, viittaakin metsissä eläneisiin tiiviisiin suomalaisyhteisöihin.

Mystiset perinteet säilyvät

Sulautuminen kantaväestöön alkoi jo 1700-luvulla, ja 1960-luvulle tultaessa enää harvat puhuivat suomea. Metsäsuomalaisten kulttuuriperintö ei kuitenkaan ole hävinnyt, vaan sitä välittää Metsäsuomalaisten museo.

Metsäsuomalaisista liikkui vuosisatojen ajan mystisiä tarinoita. Heidän pakanalliset perinteensä ja usko erilaisiin jumaliin herätti kummastusta paikallisessa väestössä. Metsäsuomalaisten uskomuksiin voi tutustua Metsäsuomalaisten museossa.

Vaikka metsäsuomalaiset sulautuivat kantaväestöön, heidän perintönsä elää yhä. Yksi tunnetuimmista metsäsuomalaisten jälkeläisistä on Ruotsin prinssi Daniel Westling. Metsästä noustiin siis korkeisiin asemiin!

Uudistusehdotus tuo metsän museoon

Metsäsuomalaisten museo, Skogsfinsk museum, sijaitsee Norjan Svullryassa. Museon tehtävänä on välittää tietoa, toimia kohtauspaikkana metsäsuomalaisille ja tutkijoille sekä ajaa metsäsuomalaisten etuja.

Museo seuraa aikaansa ja myös museolle suunnitellaan uusia tiloja. Uudistusta varten järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Kilpailu keräsi 200 ehdotusta 17 eri maasta. Voittajaksi valikoitui Filip Lipinskin, Juráš Lasovskýn, Hanna Johanssonin ja Andrea Baresin ehdotus "Finnskogens hus".

Voittajat
Voittajat vasemmalta: Hanna Johansson, Filip Lipinski, Andrea Baresi ja Juráš Lasovský. Kuva:Birger Nesholen.

Kilpailun voittajaehdotus on saanut inspiraationsa metsäsuomalaisten rakkaudesta luontoon, ja valoisassa näyttelytilassa kattoa kannattelevat puunrunkoja muistuttavat pylväät. Museon katto kuvastaa lehtikatetta, jonka puut tarjoavat metsäsuomalaisille.

Finnskogens hus, Finnskogens hus
Voittajaehdotuksen takana on arkkitehtitoimisto
LIPINSKI LASOVSKY JOHANSSON.
Finnskogens hus
Finnskogens hus.

Löytyykö sinun suvustasi metsäsuomalaisia?

Teksti: Elina Järvenpää

© Suomen suurlähetystö, Oslo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot